Kamerat-osio pitää sisällään kaikkeen kuvaustarpeeseen soveltuvat välineet, aina järeistä järjestelmäkameroista kevyempiin peilittömiin järjestelmäkameroihin ja pokkareihin. Videokuvaa saat tallennettua perinteisillä digivideokameroilla tai esimerkiksi vauhdikkaampiin harrastuksiin suunnitelluilla iskunkestävillä ja vedenkestävillä actionkameroilla.
Uudenlainen katsomiskokemus ja virtuaalitodellisuus on jo kaikkien ulottuvilla 360-kameroiden avulla.
Asiakaspalvelumme auttaa, jos pohdit mikä kamera olisi paras käyttöösi.
Aloittelijoille ei ole varsinaisesti mitään tiettyä omaa kameratyyppiä, useimmissa kameroissa löytyy samat automaattiohjelmat ja aiheohjelmat auttamaan harrastuksen alkutaipaleella.
Mutta toisaalta myös edullisissakin järjestelmäkameroissa löytyy aina kaikki samat asetukset valotusajan ja objektiivin aukon säätöön kuin ammattilaisillekin tarkoitetuissa kalliimmissa kameroissa.
Usein nämä asetukset on helpommin säädettävissä ns. järeämmissä kameroissa, eli säädöille voi olla omat painikkeet tai rullat kun taas aloittelijoiden malleissa voi joutua kaivamaan asetuksia valikoista.
Eroa on toki myös käytetyssä tekniikassa eli sitä myötä kuvanlaadussa, mutta onneksi lähtökohtaisesti uusissa malleissa kuvanlaatu on jo hyvinkin kunnossa. Edistyneemmät ominaisuudet videokuvauksessa ja automaattitarkennuksen nopeus pistävät budjetin usein koetukselle.
Kameran objektiivin lisäksi merkittävin kuvanlaatuun vaikuttava asia on kuvakennon koko. Isompi kenno kerää enemmän valoa, eli hämärässä otetuissa kuvissa on vähemmän kohinaa ja lähtökohtaisesti syväterävyys on pienempi.
Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että jos tavoitteena on erottaa kohde terävänä kauniin pehmeästi piirtyvästä taustasta onnistuu se paremmin mitä isompi kenno on käytössä.
Jos ei oteta lukuun erikoiskameroita voidaan kamerat laskea muutamaan kategoriaan, täyden kennokoon kamerat (kuten Canon EOS R ja Sony a7), APS-C kennokoon kamerat (esim. Canon EOS 90D ja Sony A6600), tuuman kennokoon kamerat (Canon G7X ja Sony RX10 IV) sekä pienempikennoiset pokkari ja actionkamerat.
Kameroissa viimevuosina on selkeästi siirrytty isompiin kennoihin ja usein harrastajillakin on usein kameralaukkussa tai ainakin haaveissa täyden kennokoon kamera. Hinnat ovat tulleet alaspäin ja näissä kuvan luonne on selkeästi erilainen totuttuun älypuhelinten tuottamaan kuvaan verrattuna.
Järjestelmäkamerat ovat välineistön kuninkuusluokka, saatavilla on melkeinpä loputon määrä objektiiveja, telejatkeita, loittorenkaita, salamavaloja. Joskus isoista digitaalikameroista puhutaan puolijärjestelminä, mutta tällaista kameratyyppiä ei ole. Jos objektiivi ei lähde ilman sahaa irti ei kyseessä ole järjestelmäkamera.
Joskus myös iso fyysinen koko ajatellaan kuvanlaadun takeeksi mutta vain optiikalla ja kennon koolla on merkitystä eli usein se pitkällä zoomilla ja pienellä kennolla varustettu kamera on varsin huono vaihtoehto esimerkiksi hämärässä kuvaamiseen.
Ja tämä menee myös toisin päin, pieniä kiinteäobjektiivisia kameroita löytyy myös isolla kennolla ja erittäin hyvällä kuvanlaadulla (esimerkiksi Ricoh GR III ja Fuji X100V).
Myös digipokkareissa on ollut viimevuosina trendi isompiin kennoihin ja parempaan kuvanlaatuun. Tämän huomaa myös kameroiden hintalapuista mutta nykyään taskukameran pitää olla oikeasti hyvä ja tarjota kunnon kuvanlaatua ja videokuvauksen ominaisuuksia.
Mitenkään muuten on vaikea perustella miksi mukana pitää olla arvokas älypuhelin ja kamera erikseen.
Nopeatempoinen luontokuvaus sekä urheilukuvaus on yksi vaativimmista kohteista kameran tekniikalle. Sarjakuvaus, automaattitarkennus, kennon herkkyys ja sääsuojaus ovat koetuksella. Tämä varsinkin kun kuvataan ääriolosuhteissa villieläimiä tai lintuja ja esimerkiksi moottoriurheilua kuvatessa.
Mutta tuntemalla oman kameran rajat ja vahvuudet voi kuitenkin vaikuttaa hyvinkin kuvien laatuun eli aina ei tarvitse hankkia kalleinta välineistöä. Kokemuksella ja omien kuvauskohteiden tuntemus auttaa tekemään parhaimmat välinevalinnat ja myös Kameraliikkeen väki voi auttaa tässä.
Videota saa kuvattua nykyään kameralla kuin kameralla. Silti meillä on laaja valikoima perinteisiä videokameroita. Tähän on syynä käytettävyys ja luotettavuus.
Useimmilla pokkareilla ja järjestelmäkameroilla saa kuvanlaadultaan hyvää videota, mutta äänen tallennusta varten pitää olla lisämikrofoni, usein kameroissa on mahdollista korkeintaan 30 minuutin yhtäjaksoinen tallennus (joskus 4K kuvauksessa jopa lyhyempi ylikuumenemisen estämiseksi).
Videokameroissa nämä ovat usein heti kunnossa, eli recci päälle ja kamera hoitaa homman kunnes muistikortti täyttyy tai akku tyhjenee. Lisämausteensa tuo myös livestreamaus-ominaisuudet, kattavat liitännät kuten HDMI ja SDI puhumattakaan järeämmistä tuotantokäyttöön tarkoitettujen kameroiden ominaisuuksista.
Eli videokameroille on vielä paikkansa mutta kaikilla valmistajilla on hyviä malleja ns. hybridikäyttöön kun halutaan samalta laitteelta hyvän valokuvauskameran ominaisuudet ja tehdä samalla myös videokuvausta. Kyllä nykyään kelpaa kun on vaihtoehtoja.
