Canon RF 200-800mm IS USM ensitestissä - Pasi Parkkinen

Canonin julkistettua tämän RF 200-800mm F6.3-9 IS USM uutuuden sen vaatimatonta valovoimaa kritisoitiin. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että polttovälialue 200-800mm on markkinoiden laajin. Lisäksi hinta on murto-osa ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen kiinteiden L-sarjan teleobjektiivien hinnoista. Nykyiset peilittömät kamerat sietävät hyvin korkeita ISO-arvoja, jolloin tämän kaltaisille tuotteille on paikkansa. Yhdenkin aukkoarvon parannus olisi lisännyt objektiivin kokoa, painoa ja hintaa reippaasti. Korkean ISO-luvun tuottamaa kuvakohinaa saa myös tehokkaasti poistettua jälkikäsittelyssä monilla eri ohjelmistoilla. Itse käytän monen muun kuvaajan tavoin kohinanpoistoon ja terävöitykseen Topaz Labs:n tekoälyyn pohjautuvia DeNoise AI ja Sharpen AI ohjelmistoja sekä tämän vuoden aikana ilmestynyttä Adobe Lightroomin integroitua Denoise -toimintoa. Tämän testin kaikki kuvat on tehty Adobe Lightroom:lla ja jälkikäsitelty Topazin ohjelmistoilla.

Canon RF 200-800mm kuvanlaatu

RF200-800mm osoittautui koko polttovälialueella kauttaaltaan erittäin teräväksi. Näkyvää vinjetointia en havainnut edes lumihankikuvissa, joten lasi on kirkas reunasta reunaan myös täyden kennon kameralla kuvattaessa. Värit toistuvat luonnollisesti ja kontrasti on erinomainen. Piirtokyvyn suhteen en havainnut järisyttävää eroa EF600mm varustettuna 1.4x telejatkeella (840mm). On kuitenkin myönnettävä että kiinteä L-sarjalainen on hivenen terävämpi. Hintaero huomioon ottaen tämä on toki ymmärrettävää.

Kenttätestissä

Kuvasin RF-200-800mm:llä ja Canon R5:llä talvilintuja sekä virtavesiympäristöä ja koskikaraa. Verrokkina käytin EF600mm F4.0 IS III teleä ja 1.4X III jatketta. Testi tehtiin parin päivän aikana vuoden pimeimpään aikaan joulukuun puolivälissä, vain muutama päivä ennen talvipäivänseisausta. Tämä osaltaan alleviivaa sitä, että kun hämärässäkin kuvia syntyy niin hyvässä valossa RF200-800 toimii varmasti mainiosti.

Liikkumattomiin kohteisiin pystyy käyttämään hyvän vakaajan ansioista hitaita suljinaikoja. Nopeisiin kohteisiin, kuten kotipihan talvilintuihin tarvitaan puolestaan nopeampia suljinaikoja. Tässä RF200-800 rajoitukset joulukuisena talvipäivänä tulevat esiin. Sekään ei kokonaan estä kuvaamista, sillä nykyrunkojen sarjakuvaus (20-30fps) mahdollistaa nopeat kuvapurskeet. Useasti nopeista sarjoista löytyy pari sellaistakin ruutua, joissa kohde on ollut hetken liikkumatta. Silloin pidemmälläkin suljinajalla on mahdollista saada teräviä ruutuja.

Objektiivin käsituntuma on jämäkkä. Jalustapanta ja kahva ovat riittävän suurikokoiset, jolloin kameraa ja objektiivia voi kantaa siitä vaikka rukkaset kädessä. Zoom-renkaan jäykkyydelle on säätö, jonka ansiosta zoomiin saa itselle sopivan jäykkyyden. Lisäksi on hyvä, että olalla kannettaessa näin saa estettyä zoomin valumisen auki itsestään. Zoomin painopiste ei muutu zoomattaessa pitkään päähän. Lasi ei kumarra eteenpäin itsestään ja on tasapainoinen käsitellä koko polttovälialueeltaan.

Objektiivissa on zoom-renkaan tiukkuuden lisäksi ainoastaan kaksi valintaa: automaattitarkennuksen ja vakaajan kytkentä päälle-pois (AF-MF & Stabilizer On-Off). Nämä ovat useimmille aivan riittäviä valintoja. Vertailun vuoksi L-sarjalaisista löytyy useampi moodi vakaajalle ja tarkennusalueen rajoitukset. En muista niitä koskaan käyttäneeni, vaan perussäädöt ovat minullekin riittäneet. Lisäksi objektiivissa on muiden RF-objektiivien tapaan ohjelmoitava nappi, johon voidaan kamerassa määrittää haluttu toiminto.

Videokuvaajan valinta

RF200-800mm on varustettu suorituskykyisellä vakaajalla. Yhdessä R-sarjan runkovakaajan (IBIS) kanssa lopputulos on hämmentävän hyvä. Jopa täydellä 800mm polttovälillä pystyy käsivarakuvaukseen. Laaja polttovälialue sopii erinomaisesti luontokuvaajan videotyöskentelyyn. Kannattaa huomioida että videokuvauksessa suuresta valovoimasta ei ole lähtökohtaisesti samaa hyötyä kuin still-kuvauksessa, optimaaliset suljinajat sujuvaan videoon ovat paljon still-kuvausta pidemmät. Suurivalovoimaista kiinteää objektiivia videointiin käytettäessä on kennolle menevää valoa joka tapauksessa leikattava harmaa- eli ND-suotimin. RF200-800mm:ssä on 95mm suodinkierre, joten videokäyttöön soveltuvia säädettäviä ND-suotimia siihen on yleisesti saatavilla.

Loppupäätelmät

RF 200-800 on liikkuvan luontokuvaajan työkalu. Keveys mahdollistaa sen mukaan ottamisen pidemmillekin retkille. Jos kuvaat enimmäkseen illan ja aamun hämärässä tai haet äärimmäisen lyhyttä terävyysaluetta, RF200-800 ei välttämättä ole paras ratkaisu. Täytyy kuitenkin huomioida, että myös käytettäessä valovoimaisia kiinteäpolttovälisiä teleobjektiiveja ei usein ole mahdollista käyttää objektiivin suurinta aukkoa. Riittävän syväterävyyden saamiseksi joudutaan usein himmentämään. Niinpä esimerkiksi lentävää lintuparvea kuvattaessa 800 millin polttovälillä on hyvä himmentää esimerkiksi F8.0-F11, jotta terävä alue saadaan riittävän laajaksi ja kaikki linnut tarkaksi. Syväterävyyteen vaikuttavat aina polttoväli, aukko sekä etäisyys kohteeseen, joten mitään yleispätevää kaavaa sopivaan aukkoarvoon ei kuitenkaan ole. Mitä lähempänä kameraa ollaan, sitä lyhyempi on terävä alue. Polttovälin kasvaessa terävä alue aina kutistuu.

Kaunista bokeh:a tavoitellessa kannattaa muistaa, että siihen voi vaikuttaa myös kuvauspaikan ja -korkeuden valinnalla. Matalalta tai kohteeseen nähden samalta tasolta pääsee usein parempaan lopputulokseen, myös RF200-800mm:llä.

En oikein löytänyt tästä zoomista mitään ärsyttävää puutetta tai ominaisuutta. Vaikka kompromisseja on tehty valovoiman suhteen, niin optisen laadun osalta näin ei ole. Canon RF 200-800mm:llä syntyy erinomaisen terävää jälkeä.

Uskoisin RF200-800mm:n toimivan hyvin myös lentävien hyönteisten kuten perhosten ja sudenkorentojen kuvauksessa. Nopeasti liikkuva kohde on helpompi hakea etsimeen lyhyemmällä polttovälillä ja zoomata sitten tiukempaan rajaukseen. Lähin tarkennusetäisyys 200mm polttovälillä on 80cm pidentyen 3,3metriin 800mm:llä. Tarkennusmoottori tuntui nopealta ja seuraavan liikkuvaa kohdetta sujuvasti. Tähän toki vaikuttaa myös käytetyn kamerarungon automaattitarkennuksen asetukset ja kyvykkyys. Itselläni on aina käytössä jatkuva tarkennus (SERVO) ja eläimiä ja lintuja kuvatessa myös silmäntunnistus.

RF200-800mm pystyy liittämään myös RF1.4x ja RF2.0x telejatkeet. Näitä ei testissäni ollut käytettävissä.

Nettisivut: https://ratmakka.fi/parkkinen/

Instagram: https://www.instagram.com/pasi.parkkinen/